Thursday, November 27, 2014

Tiedote: Selvitys uuden keskusjärjestön perustamiseksi

Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 11.00

Selvitys uuden keskusjärjestön perustamiseksi
Allekirjoittaneet tuovat julki yhteisen tahtotilansa palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi.

Me allekirjoittaneet haluamme tuoda julki yhteisen tahtotilamme palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. Tavoitteena voisi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka tähän halukkaat liitot perustaisivat.

Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ammattiliittojen jäsenten edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti, tiiviissä yhteistyössä. Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija. Toimialaliukumat ovat arkipäivää, työntekijä-toimihenkilö-ylempi toimihenkilö -käsitteet ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita.
Keskusjärjestörakenteen pitää olla sellainen, että työnjako keskusjärjestön ja liittojen kesken on selkeä, liittojen jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä parhaalla tavalla tukeva.

Yhteiskuntavaikuttaminen laajasti ajateltuna vaatii yhä kasvavaa panostusta ammattiyhdistysliikkeeltä. Lukuisat asiat ovat laajasti palkansaajakenttää koskevia ja siksi niitä olisi tarkoituksenmukaista hoitaa keskusjärjestön, ei niinkään yksittäisten liittojen toimesta.

Palkansaajaliikkeellä on monissa asioissa jo nyt yhteistä tavoitteenasettelua. Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, kuten EU-vaikuttamisessa, työryhmät ja edustukset on jo jaettu keskusjärjestöjen asiantuntijoiden kesken, jotka raportoivat toisilleen. Myös kansallisella tasolla on jonkin verran vastaavaa työnjakoa. Katsomme, että mahdollisuuksia vielä paljon nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja sitä kautta synergiaetujen saamiseen on saavutettavissa. Yhteiskunta- ja talouspolitiikka yleensä sekä niitä tukeva ajatuspaja- ja tutkimustyö voisivat niin ikään saada suuremman roolin ja painoarvon sen ollessa yhteistä.

Uusi keskusjärjestö voisi myös mahdollistaa laveamman keskustelun liittorakenteiden kehittämiselle sekä ennaltaehkäistä mahdollisia sopimusrajoihin liittyviä epäselvyyksiä. Työelämä uudistuu ja palkansaajaliikkeen on tärkeää olla tässä muutoksessa aktiivinen kehittäjä.

Me allekirjoittaneet olemme sitoutuneet esittämään omissa liitoissamme ja keskusjärjestöissämme tällaiseen selvitystyöhön ryhtymistä ja kutsumme kaikki muutkin halukkaat järjestöt eri keskusjärjestöistä mukaan.
Tammikuun 16. päivänä pidetään tilaisuus, johon kutsutaan edustaja jokaisesta suomalaisesta ammattiliitosta. Tällöin keskustelua voidaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken.

Riku Aalto, puheenjohtaja, Metallityöväen Liitto ry
Juri Aaltonen, puheenjohtaja, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry
Martti Alakoski, puheenjohtaja, Sähköliitto ry
Risto Elonen, puheenjohtaja, Veturimiesten liitto ry
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry
Juhani Haapasaari, puheenjohtaja, Ilmailualan Unioni IAU ry
Liisa Halme, puheenjohtaja, Vakuutusväen Liitto VvL ry
Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto ry
Seppo Juselius, puheenjohtaja, Rautatievirkamiesliitto ry.
Sakari Lepola, puheenjohtaja, Puu- ja erityisalojen liitto ry
Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto PRO ry
Heidi Nieminen, puheenjohtaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Marko Piirainen, puheenjohtaja, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry
Pertti Porokari, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry
Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Niko Simola, puheenjohtaja, Palkansaajajärjestö Pardia ry
Timo Vallittu, puheenjohtaja, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Petri Vanhala, puheenjohtaja, Paperiliitto ry
Rauno Vesivalo, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY ry
Thelma Åkers, puheenjohtaja, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry
Allekirjoittaneet edustavat yhdessä yli 1 500 000 palkansaajaa.



....

Seteli ryn syyskokous käsitteli jo asiaa laajalti 25.11.2014.

Järjestöjemme jäseniä koetellaan eri tahoilla muutenkin, vasta käytiin Haltik-viraston YT, jonka lopputuloksena meidänkin jäseniämme "potkittiin tarpeettomina pois".

Haltik virasto itse on ilmeisen pilkkomisen kohteena, suuri osa Haltiklaisia siirretään jo perustettuun Valtoriin.

Setelin jäsenistöstä suuri on työskentelee Haltik-virastossa.

Seteli ry seuraa tätä keskusliittojen sinällään tervettä yhdistymishanketta mielenkiinnolla ja sopeuttaa sen tuleviin jäsentemme työpaikkojen mahdollisiin muutoksiin.


Turussa 27.11.2014


Juhani Tikkanen

pj




Sunday, November 16, 2014

Palkansaajien yksipuolinen verotus

EK.n voimahahmo jätti paikkansa. Samaan aikaan julkistettiin hänen johtamansa firmansa pitkään jatkuneet onnistuneet verotuskäytänteet Luxemburgin vapaavaltiossa. Julkisuuteen asiasta puhuttiin melko ohuesti, ja suuriäänisimmät saman puolueen kannattajat hiljensivät keskustelun toteamalla että ne toimet olivat ja ovat täysin laillisia.


Ovatko Suomen palkansaajat täysin typeryksiä kun vain harva lienee hoitanut oman verotuksensa tällä EU.n suosimalla tavalla?

Samojen laillisten verolakien mukaan myös jokaisella palkansaajalla pitäisi olla kanava jolla henkilökohtaista verotusta saataisiin kohtuulliseksi esikuviemme mukaan?


Luxemburgin vapaavaltiosta ei tarvitse kuin vuokrata pieni postilaatikko, yhteishallinteiseen verotuksenhoito-toimistoon yksi rivi osoitteeksi ja jollekin sivupöydälle puhelin. Siihen saa operaattorilta kätevän soitonsiirron, jolloin puhelimeen voi vastata vaikka Cayman saarten rannoilta.

Näinkö helposti palkansaaja vaan ilmoittaa verotusosoitteekseen vapaavaltion ja on asuvinaan sitten siellä ja ei tarvitse maksaa kuristavia palkkaveroja?

Polkaistaanko joku auttava toimisto puhelimineen auttamaan ihmisiä tässä laillisessa verotuskysymyksessä? Joku firma, joka myös pitää yhtenä osoitteenaan jotain esimerkillistä verotusmaata. Cayman saarethan on perinteinen sellainen. Ja Suomen lakia silti noudatettaisiin?

Kukaan ei liene laajemmin huomannut tätä globalisaation mahdollistavaa veromallia? Ollaanko me vähän tyhmiä tosiaan.


Näin voitaisiin saada palkansaajien verotus samalle tasolle kuin Suomessa toimivat yrityksetkin ja kotitalouksille jäisi enemmän rahoja. Ja täysin laillisesti.



Mietiskelee Tikkis

Turusta 16. marraskuuta 2014