SAK, STTK ja Akava:
TYÖAIKADIREKTIIVINEUVOTTELUT KESKEYTYIVÄT - RATKAISUN LÖYTÄMINEN VAIKEAA
Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten neuvottelut Euroopan unionin työaikadirektiivin uudistamiseksi ovat keskeytyneet. Uutta neuvotteluajankohtaa ei ole vielä sovittu. Neuvottelut aloitettiin viime vuoden joulukuussa ja Euroopan komission antama määräaika päättyy vuoden vaihteessa.
- Osapuolten kannat olivat erittäin kaukana toisistaan, Suomen palkansaaja-keskusjärjestöjä neuvotteluissa edustanut Ari Åberg sanoo.
- Työnantajapuoli on pyrkinyt neuvotteluissa heikentämään vallitsevaa oikeustilaa erityisesti päivystysaikojen ja vuosilomien suhteen. Palkansaajapuolen päätavoitteina on ollut nykyisen oikeustilan parantaminen mm. poistamalla oikeus poiketa viikoittaisesta enimmäistyöajasta työsopimuksella (ns. opt-out) ja saattamalla ylemmät toimihenkilöt selkeästi työaikasuojelun piiriin, Ari Åberg selventää.
- Pohjoismaissa työaika-asiat hoidetaan kohtuullisen hyvin ja säännösten mukaan. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa kaikista EU-maista. Kyse on vähän samasta kuin talous- ja rahaliitossa: luikureiden takia tarvitaan tehokkaampaa sääntelyä. Uutta ja parempaa direktiiviä tarvittaisiin siis kipeästi, Åberg toteaa.
Komission on tehtävä esitys uudesta direktiivistä ensi keväänä, jotta Euroopan parlamentti ehtisi käsitellä asian ennen vaalilomaansa, joka alkaa toukokuussa 2014. Direktiivi käsitellään neuvoston ja parlamentin yhteispäätösmenettelyssä.
Suomen palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat työaikadirektiivin uusimista, sillä hyvä ja laadukas työelämä on Euroopan menestymisen avain.
Työaikasääntelyn tavoite on tukea työssä jaksamista ja pysymistä. Työaikadirektiivin uudistamisen yhteydessä on SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan korostettava työntekijöiden oikeutta ja mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ ja yksityiselämä. Näin voidaan vaikuttaa myönteisesti myös työurien pidentämiseen.
SAK:n, STTK:n ja Akavan työaikadirektiivin uudistamista koskevat vaatimukset
1. Työajan käsite säilytettävä ennallaan
Työ- ja vapaa-ajan väliin ei saa luoda harmaata vyöhykettä ei-aktiivisen päivystysajan muodossa.
2. Työaikasuojelusta poikkeamista rajoitettava
Työaikadirektiivi asettaa vähimmäistason (esimerkiksi 48 viikkotunnin enimmäistyöajan), josta jäsenvaltioille ei tulisi enää antaa oikeutta poiketa. Kilpailu heikommasta työaikasuojelusta on lyhytnäköistä ja epätervettä. Se vääristää sisämarkkinoita ja heikentää työntekijöiden suojelua.
3. Päivystysaika säilytettävä työaikana
EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (Jaeger, Simap, Dellas) pitää noudattaa eikä direktiiviä pidä muuttaa päivystysajan osalta huonommaksi.
4. Itsenäisessä asemassa olevien (ylempien toimihenkilöiden) työaikasuojelua parannettava
Yhä useampi työntekijä on asematasostaan riippumatta joutunut työaikasuojelun ulkopuolelle, mikä vähitellen murentaa koko direktiivin säädösperustaa. Voimassaoleva direktiivi ei ylempien toimihenkilöiden osalta vastaa työaikasuojelun vaatimuksia. Sen vuoksi 17 artiklan poikkeusmahdollisuutta on rajoitettava.
5. Palkallinen vuosilomaoikeus säilytettävä
Oikeus palkalliseen vuosilomaan on turvattava EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön (Schultz-Hoff, Stringer, Dominguez) mukaisesti. Direktiivin 7 artiklaa ei saa heikentää.
6. Epäaito yrittäjyys sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan
Työaikasuojelua kierretään verhoamalla työsuhde epäaidosti yrittäjyydeksi. Työaikadirektiivin pitää koskea kaikkia tosiasiallisesti työntekijäasemassa olevia.
Lisätietoja:
* Katja Lehto-Komulainen, kansainvälisten asioiden päällikkö, SAK
puh. +358 40 731 2386, katja.lehto@sak.fi
* Inka Douglas, lakimies, STTK
puh. +358 40 154 8960 inka.douglas@sttk.fi
* Maria Löfgren, johtaja, Akava
puh. + 358 40 568 2798, maria.lofgren@akava.fi
* Ari Åberg, johtaja, TEK
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen edustaja direktiivineuvotteluissa
puh. +358 400 510 904, ari.aberg@tek.fi
Kirsi Sjöholm
tiedottaja
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
PL 421, 00101 Helsinki,
Mikonkatu 8 A, 6 krs, 00100 Helsinki